Pääministeri Petteri Orpon hallituksen esittämä rakentamislain korjaussarja on edennyt eduskunnan ympäristövaliokunnassa. Esitys on herättänyt runsaasti keskustelua, sillä sen vaikutukset jakavat mielipiteitä.
SDP:n kansanedustaja ja ympäristövaliokunnan jäsen Marko Asell arvostelee esitystä kuntien hallinnollisen taakan ja kustannusten lisäämisestä. Kokoomuksen kansanedustajat Pauli Aalto-Setälä ja Heikki Vestman puolestaan pitävät uudistusta merkittävänä askeleena kohti sujuvampaa sääntelyä ja rakentamisen edistämistä.
Kuntien taakka kasvamassa?
Marko Asellin mukaan rakentamislain korjaussarja tuo kunnille lisää hallinnollista taakkaa ja vaikeuttaa päätöksentekoa. Hänen mielestään esitetyt muutokset, kuten rakennusjärjestyksen roolin kaventaminen ja sääntelyn siirtäminen yksityiskohtaisempiin kaavoihin, tekevät rakentamisen prosesseista raskaampia.
– Emme SDP:ssä ymmärrä, miten tämä sujuvoittaa rakentamista. Päinvastoin kuntien joustavat mahdollisuudet päättää paikallisista rakentamismääräyksistä vähenevät, ja raskas kaavatyö lisääntyy. Tämä ei ole kenenkään etu, Asell toteaa.
Asell myös kritisoi kolmen kuukauden käsittelyaikatakuuta, joka hänen mukaansa voi johtaa siihen, että rakennuslupia joudutaan hylkäämään kiireen vuoksi.
– Nykyisin kunnissa autetaan hakijoita viilaamaan lupahakemuksia kuntoon, mutta jatkossa kiire ja sanktioiden pelko voivat pakottaa kunnat hylkäämään hakemuksia, mikä harmittaa erityisesti omakotitalon rakentajia, Asell sanoo.
SDP jätti ympäristövaliokunnassa hallituksen esitykseen vastalauseen vihreiden ja vasemmistoliiton kanssa.
Kokoomus: ”Sääntely kevenee ja rakentaminen helpottuu”
Kokoomuksen ympäristövaliokuntavastaava Pauli Aalto-Setälä näkee rakentamislain korjaussarjan positiivisena kehityksenä. Hänen mukaansa uudistus vähentää rakentamisen byrokratiaa ja alentaa asumisen hintaa.
– Hanke on ollut kokoomuksen pitkäaikainen tavoite. Nyt esimerkiksi rakennuslupien käsittelyajat lyhenevät kolmen kuukauden aikarajan ansiosta, mikä helpottaa rakentamishankkeiden etenemistä, Aalto-Setälä kertoo.
Erityisen tärkeänä Aalto-Setälä pitää uutta puhtaan siirtymän sijoittamislupaa, joka hänen mukaansa houkuttelee puhtaan teknologian investointeja Suomeen.
Heikki Vestman puolestaan nostaa esiin lakialoitteensa, jotka hyväksyttiin osana rakentamislain muutosta. Näihin kuuluu muun muassa yhdistysten valitusoikeuksien rajaaminen sekä kevennyksiä rakennusjärjestyksen vaatimuksiin.
– Ammattivalittamisen aika on ohi. Nyt yhdistysten valitusoikeus koskee vain suuria hankkeita, mikä estää tarpeettomat valitukset, kuten yksittäisten omakotitalojen hankkeiden torppaamisen, Vestman toteaa.
Vestman pitää tärkeänä myös sitä, että jatkossa rakennuslupaa ei voida hylätä sillä perusteella, että hanke vaikeuttaisi tulevaa kaavoitusta.
Ristiriitaiset tavoitteet
Rakentamislain korjaussarjan kannattajat ja kriitikot ovat yhtä mieltä siitä, että rakentamisen sääntelyä on tarpeen kehittää. Siinä missä kokoomus näkee muutokset byrokratian purkamisena, SDP varoittaa kuntien kuormituksen ja hallinnollisten haasteiden kasvusta.
Aalto-Setälän mukaan uudistus mahdollistaa sujuvammat prosessit erityisesti yrityksille ja puhtaan teknologian hankkeille. Asell puolestaan pelkää, että muutokset vaarantavat yksittäisten kuntalaisten rakentamishankkeet.
Rakentamislain korjaussarja tulee eduskunnan käsittelyyn vielä ennen joulutaukoa. Se jää nähtäväksi, pystyykö uudistus lunastamaan lupauksensa ja tuomaan kaivattua helpotusta Suomen rakentamisprosessiin.
Teksti: Joni Hildén
Kuvat: Joni Hildén, Jukka-Pekka Flander/SDP, Kimmo Falck
