Suomalaiset voivat itse vaikuttaa siihen, kuka heidän asioitaan hoitaa, jos oma toimintakyky heikkenee. Oikeusministeri Leena Meri (ps.) muistuttaa edunvalvontavaltuutuksen merkityksestä ja kertoo hallituksen uudistuksista, joilla pyritään helpottamaan asioiden hoitamista.
Kuka maksaa laskusi, hoitaa pankkiasiasi tai huolehtii omaisuudestasi, jos et enää itse siihen kykene? Kysymys voi tulla vastaan esimerkiksi vakavan sairauden tai muistisairauden seurauksena.
Oikeusministeri Leena Meri nosti keskiviikkona Digi- ja väestötietoviraston holhoustoimen päivässä esille edunvalvontavaltuutuksen, jonka avulla suomalaiset voivat varautua tällaisiin tilanteisiin jo etukäteen.
– Edunvalvontavaltuutus on onnistunut suomalainen ratkaisu, joka antaa ihmisille mahdollisuuden päättää etukäteen, kuka heidän asioitaan hoitaa ja millä tavoin. Samalla voidaan vähentää tarvetta raskaille viranomaismenettelyille, kun asioista on voitu sopia ennakolta, Meri sanoi.
Tärkeä asiakirja voi helpottaa läheisten arkea
Edunvalvontavaltuutuksella henkilö voi nimetä luotetun ihmisen hoitamaan asioitaan tilanteessa, jossa hän ei enää itse kykene tekemään päätöksiä tai huolehtimaan esimerkiksi taloudellisista velvoitteistaan.
Valtuutus voi koskea esimerkiksi pankkiasioita, omaisuuden hoitamista ja muita henkilökohtaisia asioita.
Asiakirja laaditaan etukäteen, mutta se otetaan käyttöön vasta, kun Digi- ja väestötietovirasto vahvistaa sen laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä.
Meren mukaan edunvalvontavaltuutuksen tunnettuutta olisi tärkeää lisätä, jotta yhä useampi suomalainen osaisi varautua mahdolliseen toimintakykynsä heikkenemiseen.
Hallitus muuttanut edunvalvonnan sääntöjä
Hallitus on kuluvalla vaalikaudella uudistanut holhoustoimea ja edunvalvontaa vaiheittain.
Viime toukokuussa voimaan tulleilla lakimuutoksilla helpotettiin edunvalvontavaltuutettujen tehtävien hoitamista ja tarkistettiin holhoustoimilain säännöksiä.
Muutoksilla pyritään myös vähentämään edunvalvojia ja edunvalvontavaltuutettuja valvovan viranomaisen työmäärää.
Eduskunnassa käsitellään parhaillaan lisäksi uudistusta, jonka tarkoituksena on vähentää tilanteita, joissa edunvalvontavaltuutettu on esteellinen hoitamaan tiettyä asiaa.
Uudistusten taustalla vaikuttaa erityisesti Suomen väestön ikääntyminen ja siitä seuraava edunvalvontapalveluiden tarpeen kasvu.
Meri: Ihmisten oikeusturvasta ei saa tinkiä
Oikeusministeri korosti puheessaan, että edunvalvonnan kehittämisessä on pidettävä huolta erityisesti haavoittuvassa asemassa olevista ihmisistä.
– Holhoustoimi ja edunvalvonta ovat yhteiskuntamme välttämättömiä tukirakenteita. Niillä on keskeinen asema ihmisten oikeusturvan turvaajana, Meri totesi.
Ministerin mukaan viime vuosina on tehty määrätietoista työtä palveluiden sujuvoittamiseksi ja niiden saavutettavuuden parantamiseksi.
Tavoitteena on vähentää tarpeetonta byrokratiaa vaarantamatta niiden ihmisten oikeuksia, jotka eivät itse kykene huolehtimaan asioistaan.
Seuraavaksi edunvalvonta siirtyy yhä enemmän verkkoon
Oikeusministeriössä on edistetty myös sähköisiä palveluita, joiden avulla asioiden hoitamista voidaan tulevaisuudessa helpottaa.
Kehitystyön kohteina ovat olleet muun muassa sähköinen puolesta-asiointi, sähköinen edunvalvontavaltuutus ja sähköinen testamenttirekisteri.
Meren mukaan tätä työtä on jatkettava myös seuraavalla hallituskaudella.
Oikeusministerillä on myös omakohtaista kokemusta edunvalvonnasta, sillä hän on aiemmin työskennellyt henkikirjoittajana ja maistraatin holhoustoimen edunvalvontapalveluissa.
Puheensa lopuksi Meri kiitti Digi- ja väestötietoviraston henkilöstöä oikeusturvan eteen tehdystä työstä ja vakuutti yhteistyön jatkuvan.
Edunvalvontavaltuutus ei koske vain ikäihmisiä. Sen voi laatia täysi-ikäinen henkilö, joka kykenee ymmärtämään valtuutuksen merkityksen. Näin omien asioiden hoitamiseen voi varautua hyvissä ajoin ennen mahdollista sairastumista tai toimintakyvyn heikkenemistä.
Teksti: Joni Hildén
Kuva: Pirjo Tuominen / Compic / Eduskunta
Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?